Skip to content

Sairaan lapsen hoito

Tarkka annostelu on tärkeää lasten kivunhoidossa

Sairastunut lapsi tarvitsee hoitoa, huomiota ja erityistä huolenpitoa. Hemmottele lastasi normaalia enemmän hänen ollessaan sairaana. Sairaana ruokahalu on yleensä huono, joten tarjoa lapsellesi useita pieniä aterioita. Lyhyemmän sairausjakson aikana ruuan terveellisyyttä ei tarvitse ajatella sen kummemmin. Anna lapselle mieluummin jotain, josta hän pitää ennemmin kuin että hän jättää terveellisen ruokansa syömättä. Tärkeintä on, että lapsi saa tarpeeksi juotavaa. Jos lapsi ei syö, on erityisen tärkeää, että hän saa maitoa tai mehua, jotka korjaavat nestetasapainoa.

Hoito
Niin kauan kuin lapsesi ei ole terve ja hänen on vaikea osallistua tavallisiin leikkeihin ja muihin aktiviteetteihin, hän tarvitsee erityistä hoitoa. Tällöin hänen pitää jäädä kotiin päivähoidosta tai esikoulusta, myös sellaisia päivinä, kun lapsella ei ole kuumetta. Jos lapsi menee sairaana hoitoon, on olemassa riski, että lapselle kehittyy jälkitauteja tai hän tartuttaa sairauden muihin lapsiin.

Tarkkaile sairasta lastasi
Rauhallista taudinkulkua seuraa harvoin vakava sairaus, mutta silti on tärkeää tarkkailla, muuttuuko lapsen olo huonommaksi. Lapsen sairauden kehityksen seuraamiseksi voit seurata lapsen painoa ja kirjoittaa kuumeen muistiin joka kerta, kun mittaat sen. Pidä kirjaa myös nesteestä eli siitä, kuinka paljon lapsi juo, oksentaa ja ripuloi sekä pidä silmällä, kuinka usein vaippa on märkä. Jos lapsi virtsaa useita kertoja päivässä, hän saa riittävästi nestettä.

Lääkettä sairaalle lapselle
Joskus lasta on tarpeellista lääkitä. Joitain lääkkeitä voi saada ilman reseptiä, mutta toisia vain lääkärin määrääminä. Älä koskaan anna lapselle lääkettä, jonka lääkäri on määrännyt jollekulle toiselle. Älä myöskään silloin, kun lääke on määrätty lapsen samanikäiselle veljelle tai siskolle.

Jos annat lapselle lääkettä, on tärkeää, että sinulla on tarkka tieto siitä, kuinka usein, kuinka pitkään ja kuinka suurena annoksena lääkettä annetaan. Ohjeet voi saada lääkäriltä, apteekista tai lääkkeen pakkausselosteesta. Jos sinulla on pienikin epäilys annostuksesta, kysy neuvoa lääkäriltä tai apteekista.

Osa lääkkeistä on tarkoitettu erityisesti lapsille, ja niitä on eri muodoissa ja makuvaihtoehtoina, joten lääkkeen valinta voidaan sovittaa lapsen painoon, ikään ja mieltymyksiin. Seuraavassa kuvaillaan tavallisimmat lääkkeet, joita lapselle voidaan antaa.

Antibiootteja, esimerkiksi penisilliiniä, käytetään bakteerien aiheuttamien tulehdussairauksien hoitoon. Useimmiten lasten sairaudet ovat virusten aiheuttamia, mutta bakteerit aiheuttavat muun muassa välikorvantulehduksia, märkärupea ja keuhkokuumetta.

Antibioottihoito kestää tyypillisesti 5–10 päivää. Lapsen oireet häviävät tavallisesti 2–3 päivässä, jolloin hoidon keskeyttäminen voi tuntua houkuttelevalta. On kuitenkin tärkeää antaa koko lääkehoito loppuun, sillä näin taudin aiheuttaneen bakteerin häviäminen varmistuu ja sairauden uusiutumisen riski pienenee.

Kipua lievittäviä valmisteita käytetään kivunhoitoon. Lapselle ei koskaan saa antaa lääkettä, ellei kivun syy ole tiedossa. Lapsille suositellaan ensisijaisesti parasetamolia. Panadol lievittää kipua ja alentaa samalla myös kuumetta.

Parasetamolia saa apteekista ilman reseptiä tabletteina, nestemäisenä tai peräpuikkona. Pienille lapsille suositellaan annettavaksi nestemäistä lääkettä, koska lapsen voi olla vaikeaa niellä tabletteja.

Peräpuikko on helppo tapa antaa lääke, mutta erityisesti isommat lapset kokevat sen epämiellyttävänä. Lapsilla parasetamoli imeytyy peräpuikosta paremmin kuin aikuisilla. Yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, mistä syystä tulisi käyttää suun kautta otettavaa lääkemuotoa aina, kun se on mahdollista. Jos lapsi voi pahoin ja oksentaa, voi olla parempi antaa lääke peräpuikkona. Kysy lääkäriltä tai terveydenhoitajalta, millainen lääke sopii lapsellesi parhaiten. Muista, että kipua ja kuumetta lieventävä lääke tulee annostella lapsen painon mukaan. Tarkimman annoksen lääkettä saa annosteltua käyttämällä nestemäistä Panadolia. Lue aina ohjeet lääkkeen annostelusta pakkauksesta.

Nenäsuihketta tai -tippoja voidaan käyttää tukkoiseen nenään, jolloin lapsi voi hengittää vapaasti nenän kautta. Lääkettä voi ostaa apteekista ilman reseptiä, mutta joitakin nenätippoja ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille. Nenätippoja tai -suihketta suositellaan käytettäväksi yhtäjaksoisesti enintään 5 vuorokauden ajan. Lue aina pakkausselosteesta tarkemmat annosteluohjeet. Voit vaihtoehtoisesti käyttää suolaliuosta, jota myydään apteekissa tippoina tai suihkeena. Suolavettä suositellaan erityisesti alle yksivuotiaille lapsille.

Ota yhteys lääkäriin, jos lapsesi vaikuttaa vakavasti sairaalta tai lievemmän lastentaudin oireet eivät häviä normaalisti. Jos lapsi saa ihottuman tai muuten ilmenee, että hän on yliherkkä lääkkeelle, keskeytä hoito välittömästi ja ota yhteys lääkäriin, jotta lapsen reaktio voidaan tutkia.

Muista harjata lapsen hampaat nestemäisen lääkkeen jälkeen, koska ne sisältävät usein sokeria. Vaihtoehtoisesti voit antaa lapselle vettä purskuteltavaksi, jotta suuhun päässyt sokeri ei aiheuta hampaiden reikiintymistä.

Kuinka annan lapselleni lääkettä?
Monet lapset eivät ymmärrä, miksi heidän pitää ottaa lääkettä. On tärkeää, että olet päättäväinen ja huolehdit, että lapsesi ottaa lääkkeen vastustuksesta huolimatta. Muista, että lääkärin määräämät lääkkeet ovat lapsesi parhaaksi. Valmistele lapsesi etukäteen ja huolehdi, että lapsi tuntee olonsa hyväksi ja saa kehuja, kun hän on ottanut lääkkeensä. Kysy apua apteekista, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, jos et saa lasta ottamaan lääkettä.

Nestemäinen lääke voidaan sekoittaa pieneen määrään mehua maun peittämiseksi. Älä koskaan sekoita lääkettä suureen määrään nestettä. Erityisesti sairaiden lasten kohdalla on riski, etteivät he juo kaikkea, jolloin he eivät saa myöskään kaikkea lääkettä. Vaihtoehtoisesti voit varata valmiiksi jotain hyvänmakuista juomaa, jolla lääkkeen maun voi huuhdella suusta lääkkeen ottamisen jälkeen. Älä sekoita lääkettä ruokaan, koska silloin on vaarana, että lapsi alkaa pitää ruokaa vastenmielisenä.

Jos lapsi oksentaa tabletin tai ulostaa peräpuikon puolen tunnin sisällä lääkkeen ottamisesta, on lääkettä yleensä annettava uusi annos. Toisella kerralla voit antaa lapselle puolikkaan annoksen (tarkista tämä lasta hoitavalta lääkäriltä). Tämä ei kuitenkaan koske antibiootteja, joiden toinenkin annos voi olla täysimääräinen.

Peräpuikko annetaan pienille lapsille siten, että he makaavat selällään jalat koukistettuina. Suurempien lasten tulee maata vasemmalla kyljellä jalat koukistettuina. Jos peräpuikon asettaminen tuntuu vaikealta, se voidaan kostuttaa haalealla vedellä tai perusvoiteella. Pidä myös pakaroita yhdessä hetki peräpuikon annostelun jälkeen välttääksesi tabletin puristumisen ulos.

Sylilapset: Voi olla helpointa antaa sylilapselle lääkettä, jos hän istuu tai makaa sylissäsi. Tehtävään voi mahdollisesti tarvita kahta. Nestemäinen lääke voidaan ruiskuttaa lapsen suupielestä poskeen annostusruiskulla, joita saa apteekista. Näin varmistetaan myös, että lapsi saa täyden annoksen.

Pienet lapset: Nestemäinen lääke voidaan antaa lusikalla, joka viedään pitkälle suun sisälle, jolloin lapsi ei sylje lääkettä ulos. Selitä lapsellesi, että lääke auttaa häntä paranemaan nopeasti, jotta hän ymmärtää, miksi lääke on tarpeellinen.

Vaikka lapsesi mielestä lääke maistuisi hyvältä, älä anna lapsesi luulla, että se on karkkia. Jos lapsi keksii, että lääke on jotain hyvää, lääkemyrkytyksen riski kasvaa. Säilytä aina lääkkeitä lasten ulottumattomissa.